Hello, how can we help you?

Legal alerts / 8 Feb 2017

Legal Alert – Supreme Administrative Court’s New Ruling Confirms Current Legal Practice of Profit Participation Loan Taxation and Clarifies Scope of General Tax Avoidance Rule

The Supreme Administrative Court (SAC) issued yesterday a ruling concerning lender’s tax treatment regarding a profit participation loan granted to a limited partnership pursuing private equity activities. We acted as an attorney for the taxpayer.

The precedent issued on the case provides that the interest from the profit participation loan should belong to the other source of income considered non-taxable for a non-profit foundation, i.e. to the lender. Supreme Administrative Court’s ruling confirms the previous ruling issued by Administrative Court of Hämeenlinna on 11 March 2016. The ruling strengthens the existing tax practice on treatment of profit participation loans, which has recently been challenged by tax authorities. The ruling has also significance in the scope of application of the general anti-avoidance rule under section 28 of the Finnish Act on Tax Assessment.

Background

The case concerned a non-profit foundation, which granted a profit participation loan to a limited partnership for the purposes of the acquisition of a fund portfolio from the foundation. The interest of the profit participation loan was partly fixed and partly based on the result of the limited partnerships’ financial year.

SAC’s interpretation

In the published case, the Administrative Court ruled that the foundation had entered into the arrangement primarily for tax reasons. The Administrative Court considered that the arrangement was unusual and artificial. The administrative Court found that the profit participation loan was actually a capital contribution to the limited partnership and that the foundation was considered as a partner in the limited partnership. Therefore, the profit interest paid on the profit participation loan should be considered as taxable business income.

The SAC overruled the Administrative Courts’ ruling by stating that the foundation shall not be considered to have granted the profit participation loan evidently for the purposes of avoiding tax. The foundation did not become a partner in the limited partnership, and the loan arrangement had justified motives that were not related to taxation. The SAC ruled that the interest yield from the profit participation loan should be considered as non-taxable other source income.

Borenius’ lawyers are available to assist in addressing any questions you may have regarding this client alert. Please feel free to contact any of the Borenius attorneys listed in this alert or those with whom you usually work.

KHO:N TUORE RATKAISU VAHVISTAA VALLITSEVAA OIKEUS- JA VEROTUSKÄYTÄNTÖÄ VOITONJAKOLAINOJEN VEROKOHTELUSTA SEKÄ SELVENTÄÄ YLEISEN VERONKIERTONORMIN SOVELTAMISALAA

Korkein hallinto-oikeus (”KHO”) on antanut eilen mielenkiintoisen vuosikirjaratkaisun pääomasijoitustoimintaa varten perustetulle kommandiittiyhtiölle annetun voitonjakolainan lainanantajan verotuksesta. Toimimme tässä asiassa verovelvollisen asiamiehenä.

Ratkaisussa KHO totesi, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa järjestelyä, jossa yleishyödyllinen yhteisö antaa kommandiittiyhtiömuotoiselle pääomarahastolle voitonjakolainaa, ei tule pitää veronkiertona. Lainanantajan verotusta ei myöskään tule toimittaa siten kuin lainanantaja olisi kommandiittiyhtiön yhtiömies. KHO:n ratkaisu vahvistaa vallitsevaa oikeus- ja verotuskäytäntöä ja vähentää osaltaan voitonjakolainojen verokohteluun viime aikoina liittynyttä epävarmuutta. Ratkaisulla on merkitystä myös verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n yleisen veronkiertonormin soveltamisalan kannalta.

Taustaa

Tapauksessa oli kyse perustettavasta kommandiittiyhtiöstä, jonka tarkoitus oli ottaa tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetulta säätiömuotoiselta yleishyödylliseltä yhteisöltä voitonjakolainaa, jolla kommandiittiyhtiö ostaisi säätiöltä sen pääomarahastosijoitussalkun tai sen osan. Kommandiittiyhtiön tarkoituksena oli tehdä edelleen sijoituksia kotimaisiin ja ulkomaisiin pääomarahastoihin.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (”VOVA”) valitti ennakkoratkaisusta HaO:een ja katsoi, että lainalle maksettavaa korkoa tulisi verotuksessa kohdella elinkeinoyhtymään sijoitetulle pääomapanokselle maksettuna tulo-osuutena.

Hallinto-oikeus kumosi VOVA:n valituksesta annetun ennakkoratkaisun VML 28 §:ään vedoten ja katsoi, että säätiö on ryhtynyt hakemuksessa kuvattuun järjestelyyn juuri verotuksellisista syistä. Näin ollen säätiölle sen elinkeinotoimintaa harjoittavaan pääomarahastoon antamalle voitonjakolainalle maksettava tuottokoroksi nimitetty voitto-osuus katsottiin säätiön veronalaiseksi elinkeinotuloksi.

KHO:n linjaus

Korkein hallinto-oikeus totesi, että voitonjakolainan ehtoja on pidettävä epätavanomaisina. Säätiö on kuitenkin harjoittanut sijoitustoimintaa, joka ei ole täyttänyt elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ja siitä saatavia tuloja on pidetty säätiön henkilökohtaisen toiminnan verovapaina tuloina.

KHO vahvisti ratkaisussaan, että säätiön ei ole katsottava ryhtyneen voitonjakolainan antamiseen B Ky:lle siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin. Kun arvioidaan tilannetta kokonaisuutena, voitonjakolainasta säätiölle kertyvien korkotuottojen verotuksessa ei näin ollen täydy soveltaa VML 28 §:n säännöksiä, vaan korkotuotot ovat säätiön henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa.

Boreniuksen asiantuntijat avustavat mielellään tähän päätökseen liittyvissä kysymyksissä.

Share on LinkedInTweet about this on TwitterShare on Facebook