Turvaamistoimi oikeudenkäynnin taktisena työkaluna

Turvaamistoimella tarkoitetaan oikeudellista työkalua, jolla on tarkoitus turvata jokin oikeus ennakolta jopa ennen oikeudenkäyntiä. Tutuin turvaamistoimi lienee takavarikko, jolla vastapuolen omaisuutta pannaan takavarikkoon siltä varalta, että vastapuoli on aikeissa hukata omaisuuttaan välttyäkseen maksuvelvollisuudelta.

Turvaamistoimi voi myös olla oikeuden antama kieltomääräys, jolla vastapuolta kielletään uhkasakon uhalla jatkamasta tai toistamasta jotakin sellaista menettelyä, joka hakijan mielestä loukkaa hänen oikeuksiaan. Turvaamistoimea käytetäänkin usein esimerkiksi tavaramerkin tai patentin uhkaavan loukkauksen torjumiseksi, kun ei syystä tai toisesta voida odottaa loukkausoikeudenkäynnin lopputulosta.

Turvaamistoimiasian oikeudenkäynnissä on kyse todennäköisyyden arvioinnista. Tuomioistuin siis harkitsee, ovatko turvaamistoimen hakijan vaatimukset oikeutettuja riittävällä todennäköisyydellä. Todennäköisyyden kynnys ja hakijalta siitä vaadittava näyttö vaihtelevat turvaamistoimilajeittain.

Takavarikkoa haettaessa ei vaadita aivan niin korkeaa todennäköisyyttä ja näyttöä, kuin siinä tapauksessa, että vastapuolta halutaan kieltää tekemästä jotakin. Tällainen turvaamistoimihan voi estää väliaikaisesti esimerkiksi vastapuolen liiketoiminnan kokonaan. Luonnollisesti tässä tilanteessa myös hakijalta vaaditaan enemmän näyttöä siitä, että vaatimukset ovat oikeutettuja.

Erityisesti immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa turvaamistoimiasian käsittelystä voi muodostua melko laaja oikeudenkäynti, vaikka turvaamistoimiasian käsittely onkin nopeaa pääasian oikeudenkäyntiin verrattuna. Turvaamistoimiasioissa ei yleensä järjestetä suullisia käsittelyjä, vaikka tämä olisi mahdollista. Ehkä suullisten käsittelyjen järjestäminen monimutkaisissa asioissa tehostaisi asioiden käsittelyä ja nopeuttaisi asioiden ratkaisua.

Turvaamistoimi on väliaikainen, mutta oikeudenkäyntien pitkittyessä se voi olla voimassa hyvinkin pitkään. Kyseessä on siis erittäin tehokas työkalu.

Jos turvaamistoimi myönnetään, hakijan on nostettava pääasiakanne kuukauden kuluessa päätöksestä. Turvaamistoimea hakiessa asian kanssa täytyy olla siis tosissaan ja pääasiakanteen nostamiseen on varauduttava.

Turvaamistoimipäätöksellä ei ole vielä sellaisenaan tavoiteltua vaikutusta, vaan päätös täytyy panna erikseen täytäntöön. Täytäntöönpano vaatii hakijavakuuden asettamista, jonka tarkoituksena on kattaa mahdolliset aiheettomasta turvaamistoimesta vastapuolelle aiheutuvat kulut ja vahingot. Ulosottomies määrää hakijavakuuden määrän ja se voi olla suurikin.

Turvaamistoimen hakijalla on ankara vastuu aiheettomasti hankitun turvaamistoimen aiheuttamista vahingoista. Periaatteessa turvaamistoimi on kuitenkin aiheeton, jos hakija häviää pääasian. Immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa tähän ankaraan vastuuseen liittyy jonkin verran epävarmuutta, koska markkinaoikeus on pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, onko ankaraan vastuuseen perustuva turvaamistoimijärjestelmä unionin oikeuden mukainen. Unionin tuomioistuin ei ole vielä ratkaissut asiaa.

Vaikka turvaamistoimi taipuu hyvin monenlaisiin tilanteisiin, aivan kaikkeen sekään ei pysty. Esimerkiksi keskeneräisen oikeuden perusteella ei voi hakea turvaamistoimea. Markkinaoikeus on myös vahvistanut, että patenttihakemuksen perusteella ei saa turvaamistoimea. Turvaamistoimi ei ole myöskään tarkoitettu tilanteeseen, jossa toisen osapuolen taloudellinen tilanne näyttää huonolta ja maksukyvyttömyys uhkaa. Takavarikolla ei voi siis suojautua esimerkiksi sopimuskumppanin konkurssilta.

Jos edellä esitetty herättää kysymyksiä tai haluat lisätietoja turvaamistoimista, asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssasi.