Ajankohtaista/25.4.2022

Lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat haastavat perinteiset oikeuskäytännöt – mitä kannattaa ottaa huomioon?

Näyttää siltä, että lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat ovat vakiintumassa osaksi yhteiskunnan toimintoja. Täysin uusia markkinatoimijoita on syntynyt teknologian ympärille, mutta myös perinteisemmät toimijat ovat ottaneet tai suunnittelevat ottavansa lohkoketjuteknologian avuksi kilpailukykynsä ylläpitämiseksi.

Erilaiset markkinatoimijat ja myös valtiot näyttäisivät suhtautuvan teknologiaan lähtökohdiltaan positiivisesti, vaikka lohkoketjutoimintaan liittyy edelleen monia ongelmia, kuten skaalautuvuus ja sääntelyn epävarmuus. Myönteinen suhtautuminen näkyy mm. käynnissä olevien projektien runsaana määränä ja siinä, että projektit keräävät usein merkittävän suuren rahoituksen – myös suurilta rahastoilta. Olemmekin siirtymässä lähivuosina uuteen vaiheeseen, jossa otetaan yhä enemmän käyttöön sovellutuksia tuottavassa ympäristössä.

Loh­ko­ket­ju­tek­no­lo­gia ja kryptovaluutat oikeudellisena ilmiönä

Lohkoketjuteknologian ja kryptovaluuttojen perinpohjainen ymmärtäminen edellyttäisi laajaa käsitystä muun muassa tietojenkäsittelytieteestä ja kryptografiasta. Jo tämän vuoksi niitä on vaikea lähestyä jokaisesta mahdollisesta tulokulmasta. Näin ollen useimmat ihmiset muodostavat tietyn näkemyksen lohkoketjuteknologiasta ja kryptovaluutoista sen perusteella, mitä on sattunut kulloinkin niistä kuulemaan tai lukemaan eri lähteistä.

Tämän vuoksi osa näkee kryptovaluutat ainoastaan esimerkiksi spekulatiivisena rahajärjestelmänä, kun taas toiset kuumeisesti pohtivat, miten juuri älykkäitä sopimuksia ja lohkoketjuteknologian mahdollistamia transaktioita itsessään voisi hyödyntää liiketoiminnassa. Tärkeää on, että nämäkin kaksi esimerkkiä tulee pystyä erottamaan toisistaan.

Oli teknologian viimekätinen käyttötarkoitus loppujen lopuksi mikä tahansa, on keskeistä hahmottaa, että lohkoketjuteknologiassa ja kryptovaluutoissa on kysymys selvästi myös uudenlaisista oikeudellisista ilmiöistä. Edellä mainittu monimutkaisuus heijastuu myös siinä, että ilmiöitä on vähintäänkin yhtä vaikeaa yrittää säännellä tänään käytössä olevilla ja jotenkin pysyväisluonteisilla tavoilla.

Teknologialla ja oikeudella on joka tapauksessa selvä vaikutus toisiinsa; niiden välille voidaan paikantaa vuorovaikutuksellinen, keskinäisistä riippuvaisuuksista muodostuva keskustelu. Siksi teknologian tietyn asteinen ymmärtäminen on jatkossa myös sekä juristeille että lainsäätäjälle välttämätöntä.

Olennainen kysymys on siinä, miten lohkoketjuteknologian ja kryptovaluuttojen luonteenpiirteet sopeutetaan olemassa oleviin oikeudellisiin konteksteihin ja miltä osin niihin ei saada vastausta jo tunnetusta. Keskeistä on arvioida, miten transaktioiden muuttumattomuus ja peruuttamattomuus, sekä esimerkiksi asteittainen anonyymiys, aiheuttavat – ennennäkemättömän potentiaalinsa ohella – myös runsaasti päänvaivaa lainsäätäjälle. Monissa oikeudellisissa konteksteissa nimittäin se, että jokin digitaalinen informaatio tallentuu pysyvällä tavalla lohkoihin, aiheuttaa omat erityispiirteensä.

Technology

Moninainen kenttä kohdattavana

Esimerkiksi finanssi- (FinTech) ja sääntelyteknologiassa (RegTech) lohkoketjuteknologian potentiaali nähdään valtavana. Tällöin voi olla kysymys esimerkiksi siitä, että tarjottu palvelu lukeutuu niin sanotun hajautetun finanssiteknologian (Decentralized Finance tai ”DeFi”) palveluksi, mikä on käytännössä lohkoketjupohjainen rahoitusmuoto, jossa älykkäiden sopimusten (smart contracts) avulla suoritetaan liiketoimia ilman tarvetta tukeutua perinteisiin rahoitusmuotoihin, jotka ovat tiukasti sidottu keskuselimiin.

Hajautettu finanssiteknologia mahdollistaa esimerkiksi kryptovaluuttojen lainaamisen rajat ylittävästi muutamalla painalluksella ja ilman tarvetta käydä neuvotteluja pankkien kanssa. Tällä tavoin lainaaja pääse esimerkiksi pelkästään puhelintaan käyttämällä kiinni korkotuloihin. Itse lainaaja voi sinänsä olla kuka tahansa, jolla on yhteys internetiin.

Lohkoketjuteknologialla on lisäksi kyky vaikuttaa uudella tavalla esimerkiksi todistusoikeudellisiin paradigmoihin tilanteessa, jossa teknologialla itsellään puututaan ongelmiin, jotka ovat tavanomaisesti koskeneet sähköisiä todisteita. Lohkoketjuteknologian avulla voidaan tarjota edistyksellisiä todisteita, jotka pysyvät muuttumattomana ja väärentämättömänä aina oikeudelliseen menettelyyn asti.

Toisin kuin edellä mainitun DeFin kohdalla, merkitykselliset oikeudelliset kysymykset painottuvat uudenlaiseen pohdintaan, kuten esimerkiksi, millä edellytyksillä todisteet voidaan hyväksyä eri lainsoveltajissa ja muissa viranomaisissa ja miten muuttumattomuus vaikuttaa lainsoveltajan harkintavaltaan.

Yksi vinkki mark­ki­na­toi­mi­joil­le

Kryptomaailmassa eletään hyvin mielenkiintoista aikaa, sillä käytännössä eri oikeusjärjestelmät näyttävät suhtautuvan eri tavoin, ja joskus jopa täysin päinvastaisesti, näihin ilmiöihin. Epävarmuus alalla on näkyvää – se, mikä eilen oli oletettavasti sallittua, ei ehkä ole sitä enää ensi viikolla tai puhumattakaan muutaman vuoden kuluttua.

Tämä on johtanut muun muassa siihen, että liiketoimintaa on siirretty muodollisesti johonkin toiseen maahan kuin missä se olisi luonnollisesti haluttu järjestettävän, esimerkiksi perustajien kotipaikan perusteella, tai missä sitä on ehditty jo harjoittaa. Esimerkiksi Euroopan unionissa eri jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten nykytulkinnat tekevät näin ollen toisista maista juuri nyt suotuisammat kuin toisista.

Tässä vaiheessa markkinatoimijoiden onkin teknologian ja liiketoimintasuunnitelman visioinnin yhteydessä tiukasti kiinnitettävä huomiota myös regulaatioon ja peilattava sitä omaan toimintaansa. Toiminnassa kannattaa pyrkiä läpinäkyvyyteen, jotta esimerkiksi juuri valvontaviranomaisten kysymyksiin osataan tarvittaessa vastata. On lisäksi syytä arvioida tarkkaan, että viedäänkö toimintaa toiseen valtioon, jossa juuri tällä hetkellä toimintaan näytetään suhtautuvan löyhemmin.

Finanssitoimijoiden kannattaa arvioida toimintaansa juuri adoptoidun MiCa-sääntelyn valossa. Suomen tuntemaa valvonnan tarkkuuden tasoa voidaan verrata MiCan vastaavaan ja arvioida Suomeen sijoittautumisen hyötyjä, jotka voivat hyvinkin olla tulevaisuudessa mahdollista koettua vaivaa suuremmat. Kannattaa myös pitää mielessä, että kyseinen MiCa-sääntely saattaa tulla todellisuudessa voimaan EU:ssa huomattavasti aikaisemmin kuin lausuttuun määräpäivään (vuoteen 2025) mennessä.

Jos yllä esitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat muutoin keskustella lohkoketjuteknologiasta ja kryptovaluutoista, asiantuntijamme keskustelevat mielellään näistä aiheista lisää kanssanne.

Jon Jokelin

Jon neuvoo asiakkaitamme teknologiaan ja immateriaalioikeuksiin liittyvissä asioissa. Hänellä on kokemusta myös yhtiöoikeuden alalta, erityisesti kasvuyrityksiin liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi Jon avustaa asiakkaitamme rahoituspalveluiden sääntelyä koskevissa toimeksiannoissa.