Ajankohtaista/6.8.2026
EU:n ennallistamisasetus – OSA 1: Asetus pähkinänkuoressa
Heidi Malmberg
jaAlli Pylkkö
Ennallistamisasetus on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Kokonaisuus liittyy yhteiskunnan sähköistämiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja biodiversiteettikadon pysäyttämiseen.
Ennallistamisasetus (hyväksytty kesäkuussa 2024) velvoittaa jäsenvaltioita ennallistamaan heikentyneitä ekosysteemejä asteittain vuoteen 2050 mennessä. Ennallistamisella tuetaan ekosysteemien elpymistä palauttamalla ja parantamalla elinympäristöjä. Tavoitteena on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien häiriönsietokyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Ennallistamisvelvoite koskee sekä maa- että meriekosysteemejä.
Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman koontiluonnos on lausuntokierroksella 27.8.2026 asti.
Suomessa on linjattu lain tasolla, ettei ennallistamistoimenpiteitä osoiteta yksityisille maille ja ettei kansallisella ennallistamissuunnitelmalla ole vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Ennallistamisasetuksen piiriin kuuluvien luontotyyppien heikentämiskielto tulee kuitenkin vaikuttamaan välillisesti myös yksityisten maankäyttöön, esimerkiksi ympäristö- ja vesitalouslupien myöntämiseen.
Ennallistamisesta tulee oikeudellinen velvoite, joka kattaa muun muassa luontotyyppien pinta-alan palauttamisen ja niiden tilan parantamisen. Asetus kohdistuu ihmistoiminnan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin pitkäaikaisiin seurauksiin sekä pyrkii parantamaan luonnon tilaa laaja-alaisesti. Ennallistamisvelvoite koskee myös sellaisten toimien seurauksia, jotka ovat olleet toteuttamishetkellään laillisia ja sallittuja.
Ennallistamisasetuksen velvoitteet jäsenvaltioille
Luonnon ennallistamisvelvoite: Ennallistamisasetuksen yleistavoitteena on ennallistaa heikentyneitä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä siten, että ennallistamistoimien piirissä on:
- vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia,
- vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja
- vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia heikentyneiden luontotyyppien pinta-alasta.
Ennallistamisvelvoite koskee luontodirektiivissä erityisen tärkeiksi määriteltyjä luontotyyppejä.
Luonnon pinta-alan palauttamisvelvoite: Ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä asetuksessa määriteltyjen luontotyyppien pinta-alan palauttamiseksi suotuisan viitealan saavuttamiseksi. Palauttamista tehdään myös alueilla, joilla kyseisiä luontotyyppejä ei nykyisin esiinny.
Toimenpiteiden on katettava vähintään:
- vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia tarvittavasta lisäpinta-alasta,
- vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja
- vuoteen 2050 mennessä 100 prosenttia.
Luonnon tilan parantamisvelvoite: Ennallistamisasetuksessa säädetään lisäksi, että tiettyjen asetuksessa määriteltyjen luontotyyppien tila tulee parantua jatkuvasti.
Luonnon tilan heikentämiskielto: Ennallistamisasetus laajentaa niin kutsuttua heikentämiskieltoa. Ennallistamisasetus ulottaa velvoitteen Natura-alueiden ulkopuolella sijaitseviin hyvässä tilassa oleviin luontotyyppeihin ja lajien elinympäristöihin. Heikentämiskielto on aluekohtainen luontotyyppiesiintymätasolla: millään alueella ei saa tapahtua heikentymistä.
Jos yllä esitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat muuten keskustella teemasta, projekteihin ja ympäristöoikeuteen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.
LISÄTIETOJA AIHEESTA:
Heidi on kahdella lainkäyttöalueella (Suomi ja New York) toimivaltainen juristi, joka on erikoistunut sääntelyasioihin. Hän avustaa asiakkaita infrastruktuurin lupamenettelyihin, teollisuustoimintaan ja ympäristövastuukysymyksiin liittyvissä asioissa. Hän on työskennellyt monissa Suomessa ensimmäistä kertaa toteutetuissa teollisuus- ja infrastruktuurihankkeissa eri teollisuudenaloilla, kuten akkumateriaaliteollisuudessa ja merellä sijaitsevaa infrastruktuuria koskevissa hankkeissa. IFLR1000 on valinnut Heidin kaivos- ja luonnonvarasektorin hankekehityksen asiantuntijaksi Notable Practitioner -kategoriassa.
Heidillä on lähes 20 vuoden kokemus monitahoisista lupa- ja ympäristövastuukysymyksistä sekä viranomaisen että asianajotoimiston näkökulmasta. Hän toimii käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti ja pyrkii löytämään innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin tilanteisiin.
Alli neuvoo asiakkaitamme ympäristöoikeuteen ja luonnonvaroihin liittyvissä asioissa. Alli aloitti Boreniuksella Associate-juristina vuonna 2025 työskenneltyään ensin Boreniuksella harjoittelijana. Hän on työskennellyt myös eduskunnan EDUFI-harjoittelijana Brysselissä ja tutustunut siellä EU:n lainsäädäntöprosesseihin.
Hän on myös suorittanut harjoittelun ympäristöministeriössä ja Väylävirastossa, joissa hän on työskennellyt lainvalmistelun ja ympäristölainsäädännön parissa. Alli on lisäksi toiminut ympäristöasioiden parissa YK:ssa nuorten luontodelegaattina. Kyseisessä roolissa hän on tutustunut ympäristösääntelyssä ja -politiikassa vallinneisiin kehityskulkuihin.