Ajankohtaista/6.8.2026
EU:n ennallistamisasetus – OSA 3: Miten asetus vaikuttaa metsätalouteen?
Heidi Malmberg
jaAlli Pylkkö
EU:n ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltioita ennallistamaan heikentyneitä ekosysteemejä asteittain vuoteen 2050 mennessä. Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman koontiluonnos on lausuntokierroksella 27.8.2026 asti.
Tässä blogipostauksessa käsitellään ennallistamisasetuksen vaikutuksia metsätalouteen.
Kansallisesti pyritään minimoimaan riskiä talousmetsän päätymisestä ennallistamisen piiriin
Luonnonsuojelulakiin lisättiin säännös, jonka mukaan ennallistamistoimenpiteitä ei osoiteta yksityisille maille. Säännös tuli voimaan 1.8.2026.
Keskeinen kysymys Suomessa on ennallistamisasetuksen piirissä olevan boreaalisen luonnonmetsän ennallistaminen. Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ei esitetä ennallistamista koskevia pinta-aloja metsäluontotyyppien osalta. Suunnitelmassa todetaan, että metsäluontotyyppien osalta asetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vielä neuvotteluja komission kanssa muun muassa pinta-alojen ja kansallisten joustojen käytön osalta.
Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt boreaalisten luonnonmetsien määritelmän tiukentamista, jotta pienempi osa metsistä kuuluisi määritelmän piiriin. Määritelmän tiukentamista perustellaan muun muassa taloudellisilla syillä.
Kansallisesti pyritään siis minimoimaan talouskäytössä olevien metsien päätymistä ennallistamisen piiriin. Tälle on niin kansantaloudelliset kuin yksityisiä toimijoita koskevia vahvoja taloudellisia perusteluita.
Keskeisenä kysymyksenä rahoitus
Kansallisen ennallistamissuunnitelman lähtökohta yksityisille toimijoille on vapaaehtoisuus. Lisäksi luonnonsuojelulaissa säädetään, ettei ennallistamista kohdisteta yksityismaille. Koska ennallistamisen piirissä olevat metsät ovat vielä avoinna, ei voida poissulkea epäsuoraa kustannusriskiä yksityisille toimijoille, joka johtuisi metsänkäytön rajoituksista.
Lakisäännös siitä, ettei ennallistamista kohdisteta yksityisille maille, suojaa metsätaloutta. On kuitenkin huomattava, että ennallistamisasetuksen ennallistamisvelvoitteet ovat laajoja. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 62/2022 vp) komission ennallistamisasetusesityksestä todetaankin, että Suomessa vallitseva maanomistusjärjestelmä tarkoittaa, että ennallistamistoimenpiteiden laajuus vaikuttaa väistämättä yksityisiin maanomistajiin sekä metsätalouden toimijoihin. Hyväksytty ennallistamisasetus vastaa metsäekosysteemejä koskevilta tavoitteiltaan komission esitystä.
Ennallistamisasetuksesta johtuvia metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntömuutostarpeita
Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa esitetään lainsäädäntömuutosten arviointitarpeita ennallistamisasetuksen tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi.
Metsälaki:
Ennallistamissuunnitelman mukaan selvitetään muun muassa:
- säästöpuita, kuollutta puuta ja suojavyöhykkeitä koskevien vähimmäisvaatimusten lisäämistä,
- uudistushakkuun läpimitta- ja ikärajojen määrittelyä,
- sallittujen metsänkäsittelytapojen määrittelemistä direktiiviluontotyyppien heikentämiskiellon toteuttamiseksi, esimerkiksi
- säästöpuiden ja lehtipuuosuuden määrää koskevien vaatimusten asettamista talousmetsissä,
- jatkuvapeitteisyyden vaatimuksen asettamista turvemaille sekä
- uudistushakkuiden kieltämistä puustoisilla soilla.
Luonnonsuojelulaki:
- Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa todetaan, että luonnonsuojelulakia arvioidaan kokonaisvaltaisesti uudelleen luontotyyppisuojelun ja heikentämiskiellon osalta.
- Muun muassa huurresammallähteiden ja Etelä-Suomen lettojen soveltuvuus luonnonsuojelulain tiukasti suojelluiksi luontotyypeiksi selvitetään.
- Lisäksi velvoittavaa ekologista kompensaatiota selvitetään.
Vesilaki:
- Soiden uudisojittamisen kieltämistä arvioidaan.
- Kunnostusojitusten ja laajamittaisten maanmuokkausten säätämistä luvanvaraisiksi tai ilmoitusmenettelyn piiriin arvioidaan.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen esitys luonnon heikentämättömyysvelvoitteen ja sen joustavan soveltamisen toimeenpanemiseksi julkaistaneen syksyllä 2026.
Jos yllä esitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat muuten keskustella teemasta, projekteihin ja ympäristöoikeuteen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.
LISÄTIETOJA AIHEESTA:
Heidi on kahdella lainkäyttöalueella (Suomi ja New York) toimivaltainen juristi, joka on erikoistunut sääntelyasioihin. Hän avustaa asiakkaita infrastruktuurin lupamenettelyihin, teollisuustoimintaan ja ympäristövastuukysymyksiin liittyvissä asioissa. Hän on työskennellyt monissa Suomessa ensimmäistä kertaa toteutetuissa teollisuus- ja infrastruktuurihankkeissa eri teollisuudenaloilla, kuten akkumateriaaliteollisuudessa ja merellä sijaitsevaa infrastruktuuria koskevissa hankkeissa. IFLR1000 on valinnut Heidin kaivos- ja luonnonvarasektorin hankekehityksen asiantuntijaksi Notable Practitioner -kategoriassa.
Heidillä on lähes 20 vuoden kokemus monitahoisista lupa- ja ympäristövastuukysymyksistä sekä viranomaisen että asianajotoimiston näkökulmasta. Hän toimii käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti ja pyrkii löytämään innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin tilanteisiin.
Alli neuvoo asiakkaitamme ympäristöoikeuteen ja luonnonvaroihin liittyvissä asioissa. Alli aloitti Boreniuksella Associate-juristina vuonna 2025 työskenneltyään ensin Boreniuksella harjoittelijana. Hän on työskennellyt myös eduskunnan EDUFI-harjoittelijana Brysselissä ja tutustunut siellä EU:n lainsäädäntöprosesseihin.
Hän on myös suorittanut harjoittelun ympäristöministeriössä ja Väylävirastossa, joissa hän on työskennellyt lainvalmistelun ja ympäristölainsäädännön parissa. Alli on lisäksi toiminut ympäristöasioiden parissa YK:ssa nuorten luontodelegaattina. Kyseisessä roolissa hän on tutustunut ympäristösääntelyssä ja -politiikassa vallinneisiin kehityskulkuihin.